Fluidisaatio eli leijutus

Fluidisaatio, tila jossa nestevirrassa olevat kiintoainerakeet käyttäytyvät kuin kiehuvan nesteen kuplat. Partikkelien läpi ylöspäin suuntaava neste- tai kaasuvirta nostaa kiintoainepartikkeleja ja ne liikkuvat esteettä.

Leijutustorni

Ylitulvinut raemäärä kokeen jälkeen

RAPORTTI

Kultaus

Kultaus

Elektrolyysissä saadaan sähkövirran avulla aikaan elektrolyyttien hajoaminen. Elektrolyytti hajoaa negatiivisiksi kationeiksi ja positiivisiksi anioneiksi. Kationit suuntaavat katodille ja pelkistyvät, ja anionit anodille jossa ne hapettuvat.

Galvanointilaitteisto. Oikeanpuolimmainen allas on rasvanpoistoallas, vasemmanpuolisin nikkelöintiallas.

Ultraäänipesuri

RAPORTTI

Opinpolku 8. Haihdutus, tislaus ja refraktometria

RAPORTTI

Haihdutus on erotusmenetelmä, jonka periaatteena on haihtuvan aineen poistaminen haihtumattomasta aineesta ainoastaan lämpöä ja paineenalennusta hyväksikäyttämällä. Tislaus perustuu eri aineiden eri haihtuvuuksiin, ja tislauksella voidaan erottaa useampia haihtuvia aineita toisistaan.
Tislausta käytetään teollisuudessa muunmuassa erottamaan aineet eri reaktioseoksista.

Kellopohjakolonni jolla tislaus tapahtui.

Refraktometri

Opinpolku 7. Kiintoaine-nesteuutto, tislaus/haihdutus ja neste-neste uutto

RAPORTTI





Uuttaminen eli uutto eli ekstraktio on kemiallinen eristysmenetelmä, jossa haluttu aine voidaan erottaa liuoksesta aineen liukoisuusominaisuuksien perusteella.


Uuttoliuotin valitaan sen mukaan, mitä aineita seoksesta halutaan erottaa. Rasvojen, öljyjen ja yleensäkin poolittomien aineiden erottamiseen käytetään liuottimena hiilivetyjä, hiilivetyseoksia ja kloorattuja hiilivetyjä. Poolisten aineiden uuttamiseen sopivat vesi tai erilaiset alkoholit.


Aktiivinen uutto perustuu kemialliseen reaktioon, jossa uuttoliuotin reagoi uutettavan aineen kanssa. Reaktio voi olla esimerkiksi happo-emäsreaktio, jonka lopputuotteena syntyy vesiliukoinen yhdiste. Aktiivista uuttoa käytetään pienten epäpuhtauksien poistamiseen eli liuosten pesemiseen ja komponenttien erottamiseen orgaanisessa kvalitatiivisessa analyysissä.

Laitteisto ja azuleenin sininen väri uutto-osassa.

Kiertänyt azuleeni-sykloheksaani.

Tislaus

Pähkinäuute

OPINPOLKU 4. Adsorptio ja etikkahapon tarkistaminen

RAPORTTI

Adsorptio on prosessi, jossa kaasumainen aine tai neste muodostaa ohuen kalvon kiinteän aineen pintaan. Esimerkiksi tässä työssä hiilijauhe toimi kiinteänä aineena jonka pintaan etikkahappo adsorptoitui. Esim. aktiivihiilisuodatin.

Suodatus on erotusmenemetelmä, jolla kiinteä aine (sakka, saostuma) saadaan erotettua nesteestä. Suodatuksessa hyödynnetään hiukkasten kokoeroja.

Sekoittaminen on yksittäisten partikkelien kuljettamista tiettyyn kohtaan muihin partikkeleihin nähden ja erottumisen välttämistä jo sekoitetussa materiaalissa.  Tarkoituksena saada seos, joka on koostumukseltaan täysin satunnaisesti jakautunut, jolloin mistä tahansa seoksesta otetuilla äärettömän pienillä tilavuusosuuksilla on sama aine ja energiakoostumus

Pullomeri

Suodatus

Opinpolku 6. Jäteveden puhdistus

                               
RAPORTTI

Flokkaus on veden puhdistuksen erotusprosessi, jossa veden sisältämät epäpuhtaudet kootaan suuremmiksi hiutaleiksi flokkausaineen avulla. Flokkausaineet ovat yleensä sähköisesti varattuja polymeerejä, joilla on suuri molekyylipaino. Polymeeri sitoo saostetut hiukkaset toisiinsa, jolloin saastasta muodostuu isompia hiutaleita. Suuret hiutaleet poistetaan vedestä seuraavalla prosessilla kuten selkeytys, flotaatio tai suodatus.

Selkeytyksessä erotetaan hiutaleet vedestä laskeuttamalla ne altaan pohjalle tai nostamalla kuplilla pinnalle (flotaatio). Suomessa flotaatio on tavallisin lietteenerotustapa. 

Selkeytynyt vesi suodatetaan hiekkakerroksen läpi, jolloin selkeytyksestä jääneet kiintoainejäämät poistuvat.

 Ioninvaihdoksi kutsutaan menetelmää, jossa vaihdetaan liuoksen sisältämät epätoivotut ionit toivotuiksi ioneiksi. Veden puhdistuksessa ioninvaihtomateriaalina käytetään hartsia. Ioninvaihto perustuu jatkuvaan ionien vaihtoon kiinteän faasin eli ioninvaihtohartsin ja nestefaasin välillä.

Tuolta se kontattiin

Jäteveden imusuodatus

pH:n mittaus

                       Flokin muodostumista

Pipetoimalla erotettu vesi

                                                                                          Anioninvaihtohärveli

       

Opinpolku 5 Aspiriinin valmistaminen, ominaisuudet, pitoisuus

RAPORTTI

Esteröinti on kemiallinen reaktio, jossa tuotteena muodostuu esteri.
Esterit ovat orgaanisia yhdisteitä, jotka ovat muodostuneet epäorgaanisesta tai orgaanisesta haposta, jonka OH-ryhmä on korvautunut -O-alkyyliryhmällä. Tavallisimpia estereitä muodostavia happoja ovat karboksyylihapot, fosforihappo, rikkihappo, typpihappo ja boorihappo.

Liuotus tarkoittaa kiinteä aineen, nesteen tai kaasun liukenemista liottimeen. Liuotin pystyy murtamaan aineen sisäiset sidokset, jolloin itse liuotinmolekyylit menevät liuotettavan aineen molekyylien väliin. Vastaavasti liuottimen omien sisäisten sidosten täytyy olla niin heikkoja, että liuotettava aine pystyy särkemään ne ja menemään väliin.

Puhdas vesi on yksi monipuolisimpia sekä yleisimmin esiintyviä liuottimia. Se pystyy liuottamaan esimerkiksi mineraaleja kalkkikivestä.

Kiteytyksellä tarkoitetaan jonkin aineen saattamista kiteiseen muotoon. Kiteisellä muodolla tarkoitetaan tässä yhteydessä usein vielä yksittäiskidettä, jossa kappaleen kaikki atomit tai molekyylit kuuluvat yhteen ainoaan kidehilaan. Kiteytetyn aineen rakennetta voidaan tutkia korkealla resoluutiolla (usein atomitasolla) kristallografian (erityisesti röntgenkristallografian) menetelmin.

Kiteyttämisellä saadaan epäpuhtaudet jäämään liuottimeen. Aine liuotetaan sopivaan liuottimeen tai niiden seokseen. Liuosta jäähdytetään, jolloin aineen liukoisuus pienenee ja voidaan myös lisätä pieni kide ainetta, jonka halutaan kiteytyvän. Sitten odotetaan. Liuoksessa alkaa vähän kerrassaan muodostua kiteitä, jotka lopuksi suodatetaan liuoksesta erilleen. Jos halutaan erittäin puhdasta ainetta, on kiteyttäminen tehtävä muutamia kertoja uudestaan.

Suodatusta käytetään kemiassa erottamaan liuoksesta epäpuhtauksia tai erottamaan aineet toisistaan.

Suodatus voidaan suorittaa käyttämällä Büchnersuppiloa. Büchner-suppiloon laitetaan sopiva suodatinpaperi, liuos suodatetaan sen läpi imussa.

Myös tavallinen suppilo soveltuu suodatukseen. Siihen voidaan laittaa suodatinpaperi, jonka läpi nesteen annetaan valua. Suodatinpaperin asemasta voidaan käyttää myös pumpulia.

Mikäli kiinteä aine ei liukene nesteeseen, muodostuu heterogeeninen seos, josta liukenematon aine voidaan erottaa suodattamalla.

Suodatuksessa hyödynnetään hiukkasten kokoeroja.

Lähde: Wikipedia

         Aspiriinin valmistaminen

          Ensimmäinen suodatusvaihe ja sen jälkeinen tuote.

                         Kiteyttämisvaihe

Kiteytyksen jälkeen tehdyn suodatuksen tulos

Kuivuneet kiteet

                     Sulamispisteen mittauslaite